Hyvinvointi puhututtaa - nykyajan teknologia ja kulttuuri ohjaa mittaamaan.

Monilla on ranteessa älykello tai sormessa sormus, joka mittaa ja tallentaa kehon fysiologisia toimintoja - sykettä, piirtää jopa sydänkäyrää ja ilmoittaa happisaturaation. Itse en ole hankkinut tällaista laitetta, koska ajatuksissani olen miettinyt, että minun kohdallani se todennäköisesti aiheuttaisi vain tarpeetonta fysiologisten toimintojen tarkastelua ja saattaisin alkaa nähdä ongelmia tai jopa sairautta siellä missä sitä ei ole. Hengittämisestä ja muista elintoiminnoista tulisi vain suorittamista jo kaiken sen muun suorittamisen keskellä, josta haluaisin muutenkin vain luopua.

Elän tällä hetkellä tällaisessa ajatuksessa, ja se on pitänyt minut kaukana edellä mainituista mittareista. Kuitenkin pidän tärkeänä esimerkiksi D-vitamiiniarvon, rauta-arvojen ja B12 vitamiiniarvon sekä rasvahappotasapainon mittaamista.

Stressin hallinnasta nykymaailmassa ja tämän hetken trendit

Vaikka monet perinteiset menetelmät (kuten liikunta ja mindfulness) ovat edelleen erittäin suositeltuja ja tutkitusti tehokkaita, nousevissa stressinhallintatrendeissä on havaittavissa selkeä siirtymä kohti teknologian integrointia, fysiologista "hakkerointia" ja syvällisempää itsesäätelyä.

Tässä ovat tällä hetkellä eniten nousussa olevat ja muista erottuvat stressinhallintakeinot:

1. Fysiologinen itsesäätely ja biohakkerointi

Tämä trendi korostaa kehon fysiologisten tilojen tietoista muokkaamista stressin lievittämiseksi.

• Taktinen hengitys (Box Breathing / Laatikkohengitys): Tämä on saanut paljon huomiota, koska sitä käyttävät esimerkiksi sotilashenkilöstö ja ensihoitajat. Se on nopea ja tehokas menetelmä autonomisen hermoston rauhoittamiseen. Menetelmät, kuten 4-4-4-4-hengitys (sisään, pidätys, ulos, pidätys, jokainen 4 sekuntia), ovat nousussa välittömänä stressinlievityksenä.

• Kylmä- ja lämpöterapia (Cold Plunge & Sauna): Lyhytaikainen altistuminen äärilämpötiloille (esim. kylmä suihku, avantouinti tai infrapunasauna) on noussut esiin stressihormonien, kuten kortisolin, hallinnassa ja mielialan parantamisessa. Tämä liittyy palautumisen (Recovery) ja longevityn (pitkäikäisyyden) megatrendeihin.

• Adaptogeenit ja "Brain Health" -lisäravinteet: Esimerkiksi tietyt lääkesienet (kuten Lion's Mane -kampasienet) ja muut adaptogeenit (kuten ashwagandha) ovat kasvattaneet suosiotaan stressinlievityksessä ja kognitiivisen toiminnan parantamisessa. Muita adaptogeenisiä lisäravinteista ovat esimerkiksi sahramivalmisteet ja maca. Näistä on melko vähän tutkittua tietoa ja teho perustuu käytännössä perimätietoon ja käyttäjien kokemuksiin. Tutkimuksia on kuitenkin olemassa.

Yleisimpien adaptogeenien tutkimus

Vaikka adaptogeenien käsite on kiistanalainen, useista yksittäisistä kasveista ja sienistä, joita kutsutaan adaptogeeneiksi, on tehty tutkimuksia, jotka antavat viitteitä niiden vaikutuksista:

• Ashwagandha (Withania somnifera): Sitä on perinteisesti käytetty stressinhallintaan ja unen tukemiseen. Joissakin tutkimuksissa on havaittu sen mahdollisesti vähentävän kortisolitasoja ja lievittävän stressin ja ahdistuksen oireita.

• Ruusujuuri (Rhodiola rosea): Perinteisesti käytetty energian, kestävyyden ja henkisen kapasiteetin lisäämiseen. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että se voisi auttaa vähentämään väsymystä ja parantamaan keskittymiskykyä stressaavissa tilanteissa.

• Siperian ginseng (Eleutherococcus senticosus, venäjänjuuri): Tutkittu erityisesti sen kyvystä lisätä kestävyyttä ja vähentää stressin vaikutuksia. Sitä on perinteisesti käytetty tukemaan immuunijärjestelmää ja lisäämään elinvoimaa.

• Lääkinnälliset sienet (esim. Reishi, Cordyceps, Pakuri): Näitä tutkitaan usein niiden mahdollisten immunomodulatiivisten ja antioksidanttisten ominaisuuksien vuoksi. Esimerkiksi Cordycepsia on tutkittu sen vaikutuksesta kestävyyteen ja palautumiseen.

Kuitenkin tutkimustulokset ovat kiistanalaisia - toisaalta keskeneräistä ja vaihtelevia.

(Kuva Julia Topp Unsplash)

2. Digitaalinen hyvinvointi ja Teknologian Integrointi

Keskittyminen siihen, miten teknologiaa joko rajoitetaan tai käytetään tietoisesti.

• Digital Detox ja Rajojen Asettaminen: Ihmiset tiedostavat entistä enemmän jatkuvan yhteydenpidon (erityisesti uutisähkyn ja sosiaalisen median) aiheuttaman kroonisen stressin. Digitaalisen hyvinvoinnin ja "Digital Detox" -strategioiden merkitys korostuu. Tähän liittyy myös kyky sanoa "ei" työssä ja sosiaalisissa tilanteissa.

Meillä Etelä-Karjalassa kesäisin pyörii Utulassa Digital Detox retriitti, joka on nostanut suosiotaan jopa kansainvälisellä tasolla! Voit tultustua aiheeseen lisää osoitteessa: https://www.utulanature.com/

• Unen Optimointi ja Älylaitteet: Unen laatu nähdään stressinhallinnan kulmakivenä. Älykellojen, sormusten (kuten Oura Ring) ja muiden laitteiden käyttö unen eri vaiheiden, pulssin ja palautumisen seuraamiseen on erittäin suosittua.

• Tekoäly (AI) ja Digitaalinen tuki: Tekoälyn käyttö digitaalisissa terveyssovelluksissa (esim. chatbotit ja älykkäät sovellukset) 24/7 mielenterveystuen tarjoamiseen nähdään nousevana trendinä.

Itse käytän tekoälyä apuna esimerkiksi töiden organisoimisessa ja aikatauluttamisessa. Olen ollut tyytyväinen sen apuun! Kokemusta lähinnä ChatGPT:n ja Geminin ilmaisversioista. Tässä hetkessä enemmän peukkuja saa Gemini, jolla on pääsy Googlen tietokantoihin.

(Kuva Jerry Kavan Unsplash)

3. Tietoisuuden syventäminen ja Aistiharjoitukset

• Keho-mieli-tekniikat ja Maadoittuminen (Grounding): Pelkkä yleinen mindfulness on kehittymässä spesifisemmiksi harjoituksiksi. Esimerkiksi 5-4-3-2-1 -maadoitustekniikka (Tunnista 5 asiaa, mitä näet; 4 asiaa, mitä tunnet; 3 asiaa, mitä kuulet; 2 asiaa, mitä haistat; 1 asia, mitä maistat) on noussut erittäin suosituksi nopeana tapana palata läsnäolevaan hetkeen akuutissa ahdistuksessa.

• Luontokylvyt (Forest Bathing): Ajan viettäminen luonnossa (ei vain kävelynä, vaan nimenomaan tietoiseen läsnäoloon keskittyen) on yhä enemmän tunnustettu stressihormoneja alentavana ja mielialaa parantavana menetelmänä, joka sopii erityisesti suomalaiseen kulttuuriin (metsässä liikkuminen on tutkitusti Suomessa erittäin suosittua ja hyödyllistä).

Jo pelkästään luonnossa oleskelu, rauhallinen kävely, raikkaan ilman hengittäminen ja puiden lehtien havina, rauhoittaa hermostoa. Suosittelen lähtemään metsään päivittäin edes pieneksi hetkeksi. Mieluiten ilman puhelinta ja mitään älylaitetta. Jo tällä pienellä teolla on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että trendit liikkuvat kohti mitattavia, henkilökohtaisia ja nopeasti vaikuttavia menetelmiä, jotka yhdistävät vanhat, tutkitusti tehokkaat keinot (kuten hengitys ja mindfulness) moderniin teknologiaan ja fysiologiseen ymmärrykseen.

Aika varmasti vielä hakee hyötyjä ja kultaista keskitietä ja elämme ikäänkuin teknologisen murroksen vallankumouksen aikaa, jossa suuressa osassa näyttelee tekoäly.